Fifty Shades of WHAT THE FUCK

Kävimpä sitten katsomassa tuon kohutun elokuvan Fifty shades of Grey.
Mitään kirjoja koskaan lukeneena tai bdsm:ään sen enempää perehtymättä mun arvioni tästä stoorista perustuu ainoastaan mun henkilökohtaisiin fiiliksiin vain tuon pätkän katsottuani valkokankaalta.

Ihan ensinnäkin, mun mielestä elokuvan nimeksi olisi voinut yhtä hyvin antaa ”Fifty shades of fucked up” tai ”Fifty shades of completely broken” tai miten olisi vaikka… ”Fifty shades of abuse”?

Mun ennakko-odotukset pelkän trailerin nähtyäni oli että olen menossa katsomaan kiehtovaa ja jännittävää, kovin intohimoista rakkaustarinaa, missä on paljon etenkin naisia kiehtovia seksikohtauksia. FAIL!

IMG_1981

Ihan leffan alkumetrit olikin mukavaa ja leppoisaa katsottavaa, just sitä mitä olin odottanutkin. Jopa huumoria löytyi ja oli vitsejä joille nauraa.

Loppuajan elokuvasta sainkin sitten pillittää ja kokea sietämätöntä ahdistusta. Jossain kohtaa teki jo mieli juosta koko salista ulos.

Näyttelijätyö oli mun mielestä hienoa ja koskettavaa, oli helppoa samaistua tarinaan ja roolihahmojen kokemiin tunteisiin.

Luin myöhemmin kotona joitain arvosteluja netistä elokuvaan liittyen. Törmäsin paljon sellaisiin, missä kritisoitiin koko hommaa ja elokuvaa pyydettiin jopa boikotoimaan. Monien mielestä elokuva esitteli hyväksikäyttöä, väkivaltaisia parisuhteita ja narsismia jollain tapaa jännittävänä ja kiehtovana, ikäänkuin puolustellen.
Mä koin tän eri tavalla.

Löysin leffasta todella paljon samoja piirteitä, mitä omasta jo luojankiitos ohi olevasta suhteestani mieheen, joka ilmeisesti sai jonkinlaisia kiksejä muiden ihmisten alistamisesta ja kontrolloimisesta.

Ensin kaikki on intohimoista ja jännittävää. Sitten sitä näytetään toiselle että hei mulla on tämmönen piilevä puoleni, ottaisitko senkin vastaan? Seuraavaksi kokeillaan niitä omia rajoja, sitä miten pitkälle sitä olisi valmis menemään rakkautensa tähden. Tullaan riippuvaiseksi niistä kaikista ihanista, intohimoisista ja jännittävistä hetkistä mitä yhdessä koetaan aina ikäänkuin palkinnoksi siitä, että on myöntynyt toisen takia johonkin sellaiseen mihin ei itse olisikaan valmis. Aletaan ajatella että okei, ehkä tälläkin on joku hinta. Ja se lasku on vain maksettava, mikäli haluaa nää hienot henkeäsalpaavan hyvät hetket vielä kokea sen toisen kanssa. Parisuhteesta tulee bisnestä.
”Tee näin ja olen sinun”.
Toisen lähelle ei enää pääse, ellei ole valmis maksamaan siitä.

Ja onhan se jollain tasolla vielä kiehtovaa ja seksikästä kun mies osaa ottaa ohjat.
Mutta liikutaanko enää turvallisilla vesillä kun parisuhde alkaa kaivata turvasanoja? Kun pelkkä ”Ei” ei enää riitä.

Mun mielestä elokuva kuvasi hienosti epäterveen parisuhteen vaaroja, sen aiheuttamaa tuskaa ja ahdistusta, mitään kaunistelematta.
Itselle ei jäänyt leffasta todellakaan sellainen olo että ”hitto kuin ihana rakkaustarina, siis just tommosen mäkin haluan”.
Ei todellakaan.
Mun mielestä elokuva toimi hyvänä varoittavana esimerkkinä siitä miten pieleen asiat voivat mennä.

Kaikenkaikkiaan rakastan leffoja, jotka saavat tunteet pintaan. Tarinoita, joita jää miettimään vielä jälkeenpäin. Fifty shades of Grey on mulle yksi niistä.

Ja sitten tälleen loppukevennykseksi voisin mainita että Jamie Dornan on ihan helvetin kuuma mies! Ja että leffasta löytyi myös hyvää musiikkia, jotka latasin heti omalle spotify-soittolistalleni.

Jatkoa tälle leffalle odotellessa! 🙂
Terkuin, Mariella.

Mainokset

8 kommenttia artikkeliin ”Fifty Shades of WHAT THE FUCK

  1. Hah, musta tää oli just tosi kiinnostava postaus!:D
    Näki tällasenkin puolen tosta leffasta

    Tykkää

  2. Kiva kuulla Emilia että oli mielenkiintoinen näkökulma 🙂
    Mä veikkaan että noin hienolla leffalla ja tarinalla on niitä näkökulmia aika monenvärisiä! 🙂

    Tykkää

  3. Itsekkään en lue yleensä kirjoja, mutta nämä luin sillon noin vuosi sitten! Ja kannattaa lukea! Elokuva oli todellakin vaan pintaraapaisua siitä mitä kirjat kertoo…itse olin hiukan pettynyt nähdessäni elokuvan :/ Veikkaan että sunki näkökulma muuttuu, kun luet kirjat 😉

    Tykkää

  4. Niinhän ne elokuvat aina tuppaa olemaan… Ja usein myös pettymyksiä sen jälkeen kun on kirjat luettu :/ mut kyllä tuon pätkän nähtyäni rupes muakin noi kirjat kiinnostamaan 🙂

    Tykkää

  5. Kirjoitat tosi kivaan tyyliin! Tai tyylillä… Ite tykkäsin kyllä leffasta. Kirjat lukeneena tosin voin sanoo että oli ne paremmat. 😀

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s